Hyödynnä kesäetu! Kun ostoskorissasi on kirjoja tai karttoja yli 60 € arvosta, lisää koodi LOMA2024, niin saat 10 € lisäalennuksen tilauksestasi. Etu on voimassa vain 31.8. saakka.

Ladataan hakutuloksia
Ostoskori

Ihmisääneltä kuulostava koneääni Ilona luki Metsänhoidon suositukset äänikirjaksi – Kuuntele katkelma

Päivämäärä -

Tapion ensimmäinen äänikirja on valmistunut. Metsänhoidon suositukset on luettu äänikirjaksi kaarinalaisyritys A.i.materin kehittämällä koneäänellä.

Kuuntele katkelma Ilona-koneäänen lukemasta Metsänhoidon suositukset -äänikirjasta alta.

Ensimmäinen ajatus on tämä: kuulostaapa koneääni Ilona hämmästyttävän aidolta! Vain äänenpainojen puuttumisesta ja satunnaisesta taukojen lyhyydestä voi päätellä, että äänessä ei ehkä sittenkään ole aito ihminen.

Tapio julkaisi historiansa ensimmäisen äänikirjan koneäänen lukemana. Metsänhoidon suositukset -äänikirja on nyt saatavilla Metsäkaupasta ja jälleenmyyjiltä.

Kaarinassa toimiva yritys A.i.mater on Ilona-koneäänen kehittäjä. Yritys myös generoi Metsänhoidon suositukset äänikirjaksi. Ilona-koneääntä on kuultu esimerkiksi Suomen Kuvalehden artikkeleissa, ja tästä kesästä lähtien Ylen paikallissäätiedotukset ilmestyvät sen lukemina.

”Luulen, että kustannusalalla ja media-alalla meidät tunnetaan suhteellisen hyvin. Yllättävän monesta muustakin paikasta voisi löytyä käyttöä kehittämillemme kieliteknologian palveluille”, A.i.materin toimitusjohtaja Lauri Falck sanoo.

Kilpailu koneäänirintamalla kiristynyt

Koneäänet pohjautuvat oikeiden henkilöiden tekemiin äänitteisiin. Kun ääninauhat yhdistetään kirjoitettuihin teksteihin, koneääni oppii ”puhumaan” oikeankuuloisesti.

Falckin mukaan äänet kuulostavat entistä aidommilta siksi, että puhesynteesin tutkimukseen on panostettu viime vuosikymmeninä valtavasti ja samaan aikaan koneoppimismenetelmät ovat kehittyneet.

”Kenen tahansa äänestä pystytään periaatteessa tekemään koneääni. Koneääni muistuttaa paljon alkuperäistä ääntä, mutta ei vastaa sitä täysin”, markkinoinnin ja äänisisältöjen asiantuntija Eveliina Tupala A.i.materista kertoo.

Toimitusjohtaja Falckin mukaan ääniteknologian kehitys on ollut nopeaa. Kun Ilona-koneäänen kehittäminen alkoi vuonna 2017, suomenkieliselle koneäänelle ei ollut varteenotettavaa kilpailijaa. Nykyisin Microsoftin ja Googlen koneäänet lukevat englantia todella luonnollisen kuuloisesti, mutta myös suomea erinomaisesti.

Kahdeksan henkeä työllistävän A.i.materin kaltaisten yritysten on löydettävä omat asiakasyrityksensä ja räätälöitävä palvelunsa niille.

Yksi esimerkki A.i.materin tarjoamista palveluista on äänirajapinta. Siinä koneääni saadaan ohjelmallisesti käyttöön A.i.materin palvelimelta, ja tietyt yritykset käyttävät sitä sovelluksiinsa. Käyttäjä kuulee sisällön Ilona-koneäänen lukemana.

Ohjelma merkitsee epäilyttävät kohdat

Koska äänikirjan lukukokemuksesta pyritään saamaan mahdollisimman miellyttävä, sen tekstin on oltava mahdollisimman viimeisteltyä.

Käytännössä äänikirjan tekeminen alkaa sillä, että tekstitiedosto syötetään A.i.materin kehittämään puhesyntetisaattoriin. Ohjelma käy tekstin läpi ja merkitsee kaikki kohdat, joiden ääntämisessä voi tulla vastaan ongelmia.

Metsänhoidon suosituksissa oli paljon lukusanoja, joita puhesyntetisaattori ei osaa välttämättä taivuttaa oikein”, Tupala kertoo.

Tupala kävi siis läpi kaikki ohjelman merkitsemät kohdat ja kirjoitti ne auki. Lukusanojen lisäksi vieraskieliset sanat ovat vaikeita. Esimerkiksi englannin kielen sana ”my” (suomeksi: minun) olisi kirjoitettava muotoon ”m-a-i”, Tupala selittää.

Myös taukojen pituudet on merkittävä tekstiin käsin. Esimerkiksi uuden kappaleen alkaessa koneäänen on pidettävä vähän pidempi tauko kuin kahden tavallisen lauseen välissä.

Sen jälkeen kone generoi tekstistä äänitiedoston, jota vielä oikokuunnellaan. Äänitiedoston syntymiseen kuluva aika riippuu verkkoyhteyksistä ja kirjan pituudesta. Metsänhoidon suosituksista se syntyi lopulta noin puolessa tunnissa, kun moninkertaisesti aikaa vievät alkuvalmistelut oli ensin tehty.

Artikkelin on kirjoittanut Tapion metsäkirjojen tuotepäällikkö Heli Virtanen.

Yksi mies istuu tietokoneen ääressä ja kaksi muuta miestä katsovat näyttöä hänen olkansa takaa hymyillen
Lauri Falck (vas.), Aleksi Vesanto ja Antti Virtanen työskentelevät A.i.mater -yrityksessä, jossa on kehitetty koneääntä ja siihen liittyviä palveluja yrityksille. Kuva: a.i.mater
Ostokset näppärästi samalla Metsäkaupasta

Metsäkaupasta löydät monipuolisen valikoiman tietokirjoja, oppaita, digituotteita sekä verkkokursseja metsänomistajille, metsäammattilaisille ja kaikille metsistä kiinnostuneille. Ostoskori on verkkokaupoille yhteinen.

Tutustu valikoimaan